Read more
Tässä kirjasessa ihmisen käyttäytymistä käsitellään perinteisen hyvä ja paha -ajatusmallin sijasta joustava ja kaavamainen -näkökulmasta. Joustavalla tarkoitetaan tässä toiset ihmiset huomioon ottavaa, elämää ylläpitävää, ja kaavamaisella toisista piittaamatonta, elämää tuhoavaa toimintaa.
Kirjassa keskeinen aihe on käsitys ihmisestä ja hänen käyttäytymisestään. Se, miten ihminen eroaa koneesta, ja ovatko jotkut ihmisinä pidetyt henkilöt todellisuudessa vain ihmisen kaltaisia robotteja, valeihmisiä. Pohditaan, onko tämä syynä valitsevaan yltiömekanistiseen ja kaupalliseen ajatteluun, missä ihmisellä ei ole edes tuotantoeläimen arvoa.
Pohdinnan kohteena ovat myös ihmisen tahdonvapaus ja itsetunto: miten niitä voidaan lisätä ja kehittää. Edelleen: miten havainnointi vaikuttaa siihen, kuinka onnellinen ja menestyvä ihminen on. Tunteiden ja luovuuden keskeinen merkitys korostuu terveen ihmisen tunnusmerkkeinä. Esitellään eräs mielenterveyden itsehoitomenetelmä. Pohditaan myös tiedotusvälineiden vaikutusta ihmisten mielialoihin.
Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä on suuri. Jopa niin, että tieteeseen vedoten usein mitätöidään ihmisten kokemukset. Kirjassa arvioidaan tiedettä kriittisesti ja tarkastellaan sitä sosiaalisena ilmiönä.
Yhteiskunnallinen vallankäyttö on eräs tarkastelun kohde. Tässä yhteydessä pohditaan kansalaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia ja poliittisten ryhmien merkitystä asioiden hoitamisessa. Esitetään toimintamalli hyvästä hallinnosta ja asioiden hoidosta. Pohditaan, miten hyvinvoivat työntekijät vaikuttavat työpaikkojen tuottavuuteen ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin.
Osana yhteiskunnallista keskustelua tarkastellaan uskontojen olemusta yhteiskunnallisena ilmiönä; miten sosiaalinen ympäristö vaikuttaa uskonnon sisältöön, ihmisten käyttäytymiseen ja tekoihin sekä jumala -käsitykseen. Pohditaan myös sotien merkitystä ihmiskunnan tulevaisuuden ja selviytymisen kannalta.
Merkittävä tarkastelun kohde on Euroopan unioni, sen synty, nykytila ja kehityssuunta. Kysytään, mikä merkitys unionilla on rauhan rakentajana ja miten euroa käytetään unionin valtapolitiikan ja jopa palvonnan välineenä. Aihepiirissä pohditaan niin ikään Suomen suhdetta läntiseen ja itäiseen valtaryhmittymään sekä sen naapurivaltioihin. Esitetään myös näkemyksiä unionin valtapoliittisista pyrkimyksistä reunavaltioiden suhteen.
Yhtenä tarkastelun aiheena on maailmankaikkeus, sellaisena kuin se nähdään, ja miten se voidaan nähdä.
About the author
Kyösti Waris on syntynyt Lahdessa 1946 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lahden lyseosta. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ja filosofian tohtorin tutkinnot pääaineinaan psykologia ja sosiologia. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteilijä, psykologi, sosiologi ja terveydenhuollon ammattihenkilö.
Hän on erikoistunut mielenterveys-, työ- ja organisaatio- sekä työterveyspsykologiaan. Hän on myös työstressi- kysymysten asiantuntija, ja hänellä on työnohjaajan koulutus.
Kirjoittaja on toiminut useita vuosia terveydenhuollon tehtävissä, mm. mielenterveystoimistossa. Siellä hänen tehtäviinsä psykologina on kuulunut asiakkaiden mielenterveyden ja työkyvyn arviointi sekä lausuntojen kirjoittaminen psykiatrille asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua varten. Tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden yksilö- ja ryhmähoito sekä ennalta ehkäisevä mielenterveystyö.
Terveydenhuollon hallinnossa hänen työtehtäviinsä on kuulunut mm. strateginen suunnittelu henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi työelämässä (henkinen työsuojelu). Hän on jäänyt eläkkeelle sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajan virasta.
